sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Treeniä

Mä olen miettinyt asioita. Olen tullut siihen tulokseen, että mä en lopeta tätä ennen kuin mä painan alle 50kiloa.
 Eilen söin vain kaksi kertaa, aamulla klo 11 ja illalla klo 22 :) En edes ahminut. Olen huomannut, että jos syön kunnon aamupalan, illalla ei tee niin kovasti mieli ahmia. Tätä ennen en ole uskaltanut aamuisin syödä, koska olen pelännyt lihoavani. 

16.10.1012

"Haluaisin vaan olla laiha. Niin pieni, niin haavoittuvan näköinen. Ihmiset tuntisi mun luut halatessaan. Solisluut näkyisi hyvin ja ranne olisi niin pieni, että sormet saisi sen ympäri paljon helpommin. Mä rakastan sitä pientä luuta, joka on ranteessa. Mä rakastan myös niitä luita, jotka on sormissa ja tuossa käden päällä <3 

Kaverit tuli käymään. Käveltiin ulkona hetki ja tultiin sisälle. Mä yritin koko ajan olla pienessä liikkeessä. Muut istui sohvalla, mä makasin maassa ja poljin jaloilla, venyttelin, pyörin ja heiluin. 

Mä alotan taas tuon älyttömän heilumisen. En tiedä auttaako se, mutta nyt on käytettävä kaikki keinot."

Keskiviikkona mä sain pitkittäisspagaatin melkein pohjaan. Se oli enää ehkä sentistä kiinni. Väkisin ja itkua pidätellen, mutta mitä väliä. Mä onnistuin. Sen jälkeen mä itkin ilon kyyneleitä. Nyt se on mennyt vähän huonommin, mutta pikkuhiljaa, pian saan sen ongelmitta pohjaan. 

Oon myös alkanut treenata etureisiä, takareisiä, takapuolta ja käsiä sekä mahaa. 

14.10

"Kyykky 2,5kg = 20+20
Etureidet 25kg = 10+30+30
Takareidet 15kg = 50+50
Tein niin paljon kun pystyin. Niin täysillä, että meinasin oksentaa. Niin se pitääkin. Mä laihdun. Vittu mun on laihduttava. Laitan itseni vaikka paastolle jos ei muuten. Vittu lopetan vaikka syömisen. En ansaitse elää."

15.10

"Kädet 2,5kg = 20+20
Vatsalihaksia: 30+20+20+20+10
Kävelyä: 6540 askelta, 4,9km, 176kcal, 58min."

17.10

-Venytyksiä
 - Pitkittäisspagaatti melkein pohjaan
 - Vatsalihakset: 40 tavallisia,
                       20 sivuvatsalihaksia,
                       20 tavallisia,
                       15 sivuvatsalihaksia,
                       20 tavallisia. 
 - Selkälihakset: 20+20+20

18.10

-Kävellen 2,5km
 - Kyykky 5kg = 10+10
 - Etureidet 20kg = 40+50
 - Takareidet 12,5kg = 50+40
 - Kädet 2,5kg = 15+15

20.10

- Kädet 5kg = 5+5+5
- Etureidet 25kg = 60+60
- Takareidet 15kg = 50+50
-Vatsalihakset 30+10

Mä olen aika hukassa itseni kanssa. Tätä kuvaa hyvin mun päiväkirjamerkintä, 14.10

"Onko mua edes oikeasti olemassa?
Kuvittelenko mä itseni?
Mä en tiedä enää,kuka olen.
Ehkä en ole kukaan. 
Ehkä en ole mitään. 
Mutta mä voin tehdä itsestäni jotain. 
Laihan."

Tulipa pitkä postaus. Viikon ajatukset ja liikunnat yhdessä paketissa.

6 kommenttia:

  1. voisitko laittaa kuvan susta tänne? :o ku tuntuu että oot jo nyt tosi pieni/laiha ja treenaat niiiin paljon! jotenki oon vähän huolestunu :o muista että syömättömyys ei oo oikee tapa laihtua, koska et saa mistään energiaa ellet syö! kannattaa syödä hyvin ja terveellisesti 5 kertaa päivässä, että jaksaa :) musta tuntuu että sun ei tarttis laihtua yhtään ja oot täydellinen just sellasena ku oot! toi on huono juttu sun terveydelle, jos et syö melkeen yhtään ja liikut noin paljon :( sanot, että oot läski mutta mä en usko siihen. ootko käyny puhumassa kellekkään sun laihduttamisesta ja siitä, että vihaat itteäs noin paljon niinkuin annat ymmärtää? :o sun pitää syödä, koska syömisellä ihminen elää. älä aseta ittelles liikoja tavoitteita, vaikka tavoitteet on hyväksi jokaselle :) kuitenkin, jos ne menee yli, niin se ei oo koskaan hyvä juttu :( mun ei sitte ollu mitenkään tarkotus loukata tai saarnata tällä kommentilla, haluun vaan sun parasta <3 tsemppiä sulle ja muista, että oot ihana sellasena ku oot! ei sun tarvii laihtua kenenkään takia! tärkeintä on, että tuntee olonsa terveeksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista <3
      Oon suunnitellut kyllä laittavani kuvani tänne ja oon monta kertaa ottanutkin kuvia kropastani. Ne on joka kerta näyttänyt niin vastenmielisiltä, etten ole pystynyt laittamaan niitä tänne. Ystävälleni olen puhunut, mutta sen on vaikea auttaa ja ymmärtää mua.
      Mä olen oikeasti läski, vaikka mitat sanovatkin olevan normaalipainoinen. Mä tunnen itseni terveeksi ja hyvinvoivaksi aina, kun olen laihtunut,kun vaaka näyttää pienempiä lukuja, ranne on pienentynyt tai lonkkaluut tuntuu paremmin. En vaan voi tälle enään mitään ja oon päättänyt, että lopetan vasta, kun olen alle 50-kiloinen.

      Poista
  2. Toivottavasti tänne kirjoittaminen tosiaan helpottaa oloasi... :( Voimia <3

    http://nenskun.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. 166cm pitkän ihmisen alhaisin normaalipaino on 51 kg.

    Merkittävä alipaino aiheuttaa ongelmia varsinkin kasvavalle teinille; ongelmat voivat vaikuttaa koko loppuelämään. Huimaus ja tajunnan menetys, ylimääräisen karvan kasvu, kuukautisten loppuminen, sydämen pysähdykset, kuulon ja näön heikkeneminen, jopa sokeutuminen, ihon, hiusten ja kynsien kuivuminen, lohkeilu ja menetys, luunmurtumat, luukato, hampaiden kunnon huononeminen, helposti tulevat mustelmat, kasvun pysähtyminen, elinikäinen lapsettomuus, synnytysvaikeudet, seksuaaliset ongelmat, kohonnut itsemurhariski, ihmissuhteiden latistuminen, vakava masennus, elinvauriot, koomaan vajoaminen, kuolema... Mahdollisia seurauksia riittää, ja riski niihin kasvaa aina sen mukaan, kuinka vakavammin olet alipainoinen. Jos saat vain muutaman sadan kaloria päivässä, kehosi ei käytännössä saa yhtään energiaa: se elää jatkuvalla vajeella ja ottaa energiansa lihaksista. Lihaksen kasvu on epätodennäköistä, jos kehosi ei saa ravintoa, jolla lihasta ylipäänsä pystyisi rakentamaan. Muistathan, että myös sydämesi on lihas, eli kehosi syö lopulta sydämesi, jos ei saa energiaa muualta.

    Vaikka tunnut vähättelevän ongelmaasi, on ilmiselvää, ettei kaikki ole todellakaan kunnossa. Kun asetat jonkin tietyn painotavoitteen, sen saavuttaessasi todennäköisesti alat tavoitella entistäkin alempaa painoa. Jos et edelleenkään tunne pienintäkään pistoa sydämessäsi, mieti tulevaisuuttasi. Haluatko todella saada jonkin vaivan, joka vaikeuttaa aikuiselämääsi tai vähintäänkin alkaa kaduttaa? Tuskin kenestäkään on mukava elää elinikäisten, itseaiheutettujen vammojen kanssa vain siksi, ettei tuntenut tarvitsevansa minkäänlaista apua tai ohjausta nuorempana.

    Hae apua: et ehkä usko sitä tarvitsevasi, mutta tartu härkää sarvista ennen kuin asiat pahenevat entisestään. Syömishäiriö on pitkäaikainen ongelma, ja sen kanssa on turha yksikseen kamppailla, kun apua on tarjolla! Olet avun arvoinen!

    terv. Alan opiskelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista <3 Mä tiedän alipainoisuuden seuraukset ja ne pelottaa mua. En mä haluaisi nuoruuttani tuhlata tähän, enkä haluaisi tulevaisuudelle mitään ongelmia. Mä haluaisin lopettaa ja oon yrittänytkin, mutta mä en vain uskalla. En vaan pysty siihen. En tiedä mistä hakisin apua, koska en uskalla hakea sitä mistään. Jos mä vain kuvittelen tän kaiken? Jos mulle vain naurettaisiin, koska en mä ole laiha, joten ei ole mitään ongelmaa.

      Poista