sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Mä ahmin. Taas. Vedin naamaani suklaata ja irtokarkkeja. Ne kaikki muuttuu läskiksi mun vyötärölle, käsivarsille, reisille. Huomenna mä yritän käydä lenkillä. Tai siis mun on pakko. On asioita, jotka on vain pakko tehdä, ei voi kierrellä. Yksi niistä on mulle lenkki.

Kaikki koulujutut ahdistaa. On niin paljon tehtävää ja viimeinen vuosi. Oon päättänyt, että mun täytyy saada todella hyvä todistus. Tää on viimeinen vuosi, pakko jaksaa ja tehä kaikkensa hyvien numeroiden vuoksi.


Mun ystävä on mulle hyvin tärkeä. Se on kaikki, mitä mulla on. Se auttaa jaksamaan, mä uskallan puhua sille melkein mistä vaan. Mä vaan pelkään, että mä menetän  sen. Mä valitan liikaa. Kuinka kauan se jaksaa kuunnella ? Mä lupaan vähentää sille valittamista. Mä en halua menettää mulle tärkeintä ihmistä, en pärjäisi ilman.


Tietäisit vaan, miten tärkeä olet <3
 
 

6 kommenttia:

  1. voi ei koita pärjäile! ihanaa että sulla on ees joku!

    VastaaPoista
  2. Aika rankkaa luettavaa tää sun blogis :( tsemppiä sulle tosi paljon!

    VastaaPoista
  3. Haluatko parantua?! Kirjoitit suomi24 että miten parantua,ja kun käyn katteleen sun blogia,niin täällä on vain thinspiratiota,kaloreita,painolukemia,liikuntalenkkejä... Mitä hittoa puuhaat tyttö?! Et sä tee muuta ku pilaat sun elämän! Mä tiiän mitä on olla laiha,ei se tehny mua onnelliseks,ainoastaan paskaks ihmiseks! Sitäkö sä haluat? Että jäät kaikesta jälkeen,oot sairaalassa koko nuoruutesi ja lopulta kuolet!?
    Mua niin surettaa kun nuori tyttö pilaa elämänsä.
    Mut sul on viel mahku saada elämästä kiinni.

    VastaaPoista
  4. Mulla on samanlaisia fiiliksiä, että kuinka kauan ihmiset jaksaa mua kuunnella ja valitan liikaa kaikesta ja sit syömine on kauheeta ku joskus se riistäytyy käsistä ja kouluhommat ahistaa.. voimia sulle, oot ihana ! oothan muuten puhunu jollekki? Mä puhuin koulun terkkarille, mut empä sinne enää aio mennä koska se soittaa mun vanhemmille ja kertoo kaiken): perseest ku luotto meni..

    VastaaPoista